Suomen pienoisveneliitto SPVL

Vuosi 1970 oli oikeastaan aika merkittävä Suomen radio- ohjattavien pienoisveneiden historiassa. Muutama pienoisveneisiin innostunut kaveri perusti tuolloin Suomen Pienoisveneliiton. Liiton perustamisen tarve syntyi kiihkosta osallistua Ruotsin Söderteljessä järjestettäviin RC purjeveneiden EM kilpailuihin. Osallistumisen ehtona oli että kilpailijat kuuluvat kansalliseen pienoisveneliittoon. Se siis perustettiin.
Itse kilpailuissa ei ainakaan mitalisijoja tullut, tärkeintä oli osallistuminen ja uusien kansainvälisten suhteiden solmiminen.
Yhtenäisestä suuresta EU- Euroopasta ei tuolloin edes uneksittu.
Purjeveneiden kanssa pelattiin muutama vuosi, kuitenkin siinä sivussa viriteltiin jo ensimmäisiä metanoli- ja bensiiniveneitä.

Kerhon perustaminen

Turkulaisen pienoislaitekerhon Hydro- Killan muutaman innokkaimman veneilyjäsenen innostamana päätettiin perustaa pääkaupunkiseudulle oma kerho, joka keskittyisi pääosin moottorikäyttöisiin radio- ohjattaviin pienoisveneisiin.
Perustamisvuosi oli siis 1975.

Kansainväliset kilpailut

Vuonna – 75 ensimmäiset MV:n jäsenet osallistuivat lajin Euroopan kattojärjestö Navigan isännöimiin EM-mittelöihin Englannissa. Nämä siis moottoriveneillä. Tuohon aikaan Suomessa suosituimmat luokat olivat  F1-V eli nopeusveneet. F1:ssä ajaa yksi vene kerrallaan, melko pienellä, 30 metrin sivuisella kolmioradalla, yksi vene kerrallaan vain kelloa vastaan, vähän niin kuin formuloiden aika-ajossa. Ei tullut vieläkään menestystä.  Lajin mahtimaita olivat tuolloin Ruotsi, Italia, Saksa, Neuvostoliitto.

80- lukua lähestyttäessä kerhomme jäsenmäärä oli kivunnut jo yli 50. Kansallisia ja kansainvälisiä kilpailuja järjestettiin ahkerasti. Joka keväinen Växjö- kisaviikonloppu Ruotsissa antoi hieman kuvaa lajin Euroopan tasosta. Oli aika mukava seistä siellä palkintopallilla, Suomen kolmoisvoitto- joukkueessa.

Suomessa tärkeimmäksi kansainväliseksi kilpailuksi muodostui Lopen Laakasalossa vuosittain  järjestetty suuri veneilytapahtuma. Parhaimmillaan kilpailijoita Euroopan maista eri luokissa oli lähes viisikymmentä!
Veneiden, moottoreiden ja myös ohjauslaitteiden tekniikka ja luotettavuus parani huimaa vauhtia.
Naviga kehitteli veneluokkien sääntöjä ja uusia jäsenmaitakin tuli mukaan.
Navigan kansainväliset kilpailut saivat MM- statuksen 1979. Suomessa ei toistaiseksi ole MM kilpailuja järjestetty.

MM-kilpailut

Unkarissa järjestettiin 1980 lajin 2. MM- kisat. MV joukkue oli suurin toivein matkassa. Suosituimmaksi lajiksi oli muotoutunut FSR-V luokat, joissa kilpailtiin 12 veneen erissä, neljässä, moottoreiden tilavuuteen perustuvassa kokoluokassa. Erän pituus on 30 minuuttia, joka pyritään ajamaan ilman välitankkausta. Unkariin siis mentiin suurin toivein, mutta kuten monesti moottoriurheilussa, tekniikka ei taaskaan osoittautunut täysin luotettavaksi.  Historiallinen ensimmäinen mitalisija, pronssisija, kilpailija oli Hans Rosenholm ja luokka FSR-V3,5. Tunsimme nousseemme suurten veneilymaiden joukkoon !
Kymmenen vuotta myöhemmin, 1990 Itävallan Schrems´n MM kisat olivatkin meille jo melkoinen paukku: Tero Juola ja Timo Vesterinen putsasivat koko FSR-H luokan palkintopöydän ! Terolle kaksi mestaruutta 6,5 ja 15 ccm ja Timolle 3,5 ccm !

2000 luku

Koko 80- ja -90 luku ja nyt jo pitkälti uudella vuosituhannella on kilpailtu ahkerasti sekä koti-, että ulkomailla. Tietoja ja kokemuksia on kerätty ja monenmoisia teknisiä ratkaisuja löydetty yhdessä kansainvälisten veneilykavereiden kanssa.
Maailmanmestaruuksia on tullut lisää ja muitakin mitalisijoja ehkä kymmenkunta.
Varsinaisten suurten veneilymaiden status meiltä vielä oikeasti puuttuu. Pienoisveneily MM- tasolla on nykyisellään jo niin vaativaa, että pärjätäkseen suurten joukossa, veneilyä ei voisi pitää enää harrastuksena, vaan sitä tulisi tehdä tosissaan, kuten mitä tahansa huippu urheilua. Mutta… olisiko se enää sitten niin hauskaa ?

Kautta vuosikymmenten on pienoismoottoriveneily ollut laji, jossa neuvoja on saanut ja usein myös tarvinnutkin lajia pitempään harrastaneilta. Valitettavan usein monessa erikoislajissa tahtoo syntyä tilanteita,  jossa varsinkin uutta harrastajaa katsotaan hieman vinoon. Neuvot lajin salaisuuksista ovat kiven alla. Näin ei ainakaan ole ollut  pienoisveneilyssä. Kaikki aloittelijat ovat aina olleet tervetulleita. Uuden  aloittavan harrastajan kannattaakin  kysellä mahdollisimman paljon  lajivastaavilta, tai keneltä tahansa lajissa pitempään mukana olleelta. Jos vähääkään joku asia tai tekeminen tuntuu epävarmalta.  Kaikkia asioita ei kannata keksiä uudestaan.  Neuvoja saa varmasti, joskus liikaakin, mutta niistä on helppo suodattaa ylimääräiset pois- ja tehdä lopulta niin kuin itse haluaa !

Pienoisveneily on joka tapauksessa laji jonka parissa viihtyy, veneiden rakentaminen ja suunnittelu antaa myös monia mukavia hetkiä. Ja kaikkein hauskinta se on tietysti keväällä, kun jäät ovat lähteneet, ja pääsee ensimmäisen kerran kokeilemaan talven aikana mietittyjä ja rakennettuja ratkaisuja!

2015 Navigan veneluokkien kiinnostus Suomessa oli vähentynyt ja kuitenkin jäsenmaksut olivat nousseet voimakkaasti. Suomen Pienoisveneliitto oli valmis luopumaan Navigan holhouksesta, varsinkin kun samanlainen ilmapiiri nosti voimakkaasti päätään koko Euroopassa. Britanniassa oli samoihin aikoihin perustettu uusi pienoisveneilyn katto-organisaatio IMBRA (International Model Power Boat Association) jonka jäseneksi myös SPVL liittyi.

MINIVENEILIJÄT ry, jo yli neljä vuosikymmentä pienoisveneilyn parhaaksi!

Pertti Mela